Olipa kerran ilta. Joo. Oli. Eevineiti pukee yöpukua päälle ja kappas, yöhousuihin on ilmestynyt tulvalahkeet ja paitakin kinnaa hiukan. Nyt on kaksi vaihtoehtoa. Neiti on kasvanut huimasti (vihdoin) tai äiti on rummuttanut vaatteet liian kuumalla (todennäköistä). Todennäköisintä on että molemmat vaihtoehdot pitää paikkaansa :)
Tarkempi tutkimus osoittaa että 90% kaapin yöpuvuista on samaa mallia. Ei muuta kun useampi kuukausi sitten ostetut kankaat esille kaapista ja koneet laulamaan. Iltapuhteina syntyi kaksi yöpukua neitokaiselle. Kaavan nappasin jostain vanhasta ottobresta, koko 98 (lisäksi suurensin kaava hiukan että on tilaa sitten sille kutistumiselle...). Kankaat on tosiaan haalittu kauan aikaa sitten, kettukangas nettikirpparilta ja nallekangas Silmukan alelaarista. Tuo kettukangas on niin nostalgista. Sitä hipeltäessäni muistan sen tunteen kun 18-vuotiaana hipelsin ensimmäisen lapseni (masussa vielä silloin) äitiyspakkausta ja rakastuin tuohon kuosiin, jota pakkauksessa oli body ja haalari. Kuinka jännittävää aikaa se oli
Mutta löpinät sikseen ja kuvia kehiin :D
5 kommenttia:
Miksei kukaan kertonut minulle että tuota kettukangasta on ollut myynnissä? Itsekkin samaisen äippäpakkauksen olen siis saanut, missä kyseistä kuosia vilahtaa. Ja se on ihanaa mielestäni!
Todella mukavan näköiset yöpuvut olet ommellut! :)
Mä ostin sen tosiaan nettikirpparilta järrrkyttävän halvalla :) oikea löytö.
Mun esikoisella on kans ollu sama äitiyspakkaus. Tykkään kyllä tuosta kuosista.
Tulvalahkeet, kiva ilmaisu :)
Mutta nuo lapset kyllä ottavat aina niin salaa kasvuspurtteja, että yht'äkkiä on kaikki pientä. Keskimmäisellemme pitäisi kanssa ommella pyjamia, kankaita olisi kyllä varastossa vaikka kuinka...
Minä ostin tuota kangasta pari vuotta sitten eurokankaasta ja taitaa vieläkin olla korkkaamatta;)
Lähetä kommentti