lauantai 14. helmikuuta 2015

TulaLovea ja ihanaa aurinkoa

Tiedätte varmaan sen tunteen kun ensimmäiset helmikuun aurinonsäteet pääsee valloilleen? Silloin on se hetki talvesta kun miä tunnen herääväni eloon. Koko pimeä aika menee jotenkin sumussa (pahimmillaan jos on loskapaskakeliä koko talven) ja auringonsäteet tuo mukanaan ilon ja valon.
Perjantaina oli miehellä vapaapäivä ja sen kunniaksi suunnattiin jäälle koiruuden ja kuopuksen kanssa. Samalla sain testattua uutta taaperokokoista Tula-kantoreppua.
Minähän, sydän verta vuotaen, myin Miion taaperokokoisen Wompatin koska en saanut poikaa siinä tarpeeksi ylös. Hihnat oli siis ilman lisäsäätöä ja mulle hiukan liian pitkät. Oon muutenkin laittanut liinapinooni "lihoiksi" muutamaa poikkeusta lukuunottamatta. Joten tämä wompatin jättämä aukko piti korvata koska kyllähän nyt jokaisella vaan PITÄÄ olla yksi kantoreppu ;) Juurikin tällaisia hetkiä varten. Ei tuollakaan oltais rattailla liikuttu.


















Ei kommentteja: