Sairaala-aikaa

Meillä on ollut nyt hiukan erilainen viikko. Eevi neitillä oli taas massun kanssa ongelmia. Aiemmin sama tilanne on ollut helmikuussa. Suolisto tyhjenee huonosti ja tietty piste kun ylittyy, alkaa oksentaminen. Osasto on siis taas tullut tutuksi. Maanantaina aloitettiin neidin "tyhjentäminen" ja nyt torstaina ollaan jo aika hyvällä mallilla. Viimeistään jouluksi päästään kotiin. Ja saadaan lähete Helsinkiin tutkimuksiin erälle erikoislääkärille. Kerrankin asiat etenee.

Tässäpä pari kännykällä napattua otosta =)

Paapaat

On se niin kaunis....

Älä häiritse!

Hymyä!

Onnea on ystävät...

jotka ei tykkää retrosta, saatikka pitsiliinoista =)

Kävin muuttoapuna Eevin kummitustädin perheelle. Samalla kummitustäti halusi kummallisesti päästä eroon kaikesta turhasta ylimääräisestä, jota mummon jäljiltä talosta löytyi ;)

Tuuppasi mut komeroon ja tokaisi "ota mitä haluat". Ja oi joi joi, minähän otin *nolous ja riemastus*

Nenäliinoja. Aivan. Vanhoja, kuluneita, pehmeäksi pestyjä nenäliinoja. Ei satu enää nenään =) Muistelisin että meijän ukilla on joskus ollu tuollaisia luonnonvalkoisia, ruskealla kuviolla. Varmaks en vanno, mutta näin muistelisin.

Kankaita. Ihania kankaita. Vasemmalta katsoen ensin verho, sitten pöytäliina, sit joku sekoitekangas ja viimosena pussilakana. 

Pitsiliinoja kasa. Tästä on keräily hyvä aloittaa. Mulla on jo visio mitä näistä tulee. 

Huivi. Kaulaan mulle vilukissalle. Kesällä myös hartiahuivina varmasti toimiva.

Toinenkin huivi. Tää on neulottu tai virkattu (en oo tarkemmin vielä tutkinut), ja kaulaan pääsee jo tänä iltana. On niin pitkä että toimii myöskin hartiahuivina.

kukkuu

Sitten Eeville baskeri. Menee myös mun päähän, mulle toi on enemmänkin myssy. Eevi käveli hattu päässä sisällä ja hoki "heeno heeno" eli mieluisa on kummitystytsälle tämä =)

Ja viimoisena... pellavaliina. Kaunis kun mikä. 

Ja vielä tunnelmakuva...

KIITOS!!!

 

Nukelle vaatetta

Tilkuista valmistui Eevin vauvalle velourpuku ja trikoohattu kimperin tyyliin =)

Joulupukille...

Kaksi pienintä kirjottivat joulupukille jo. Aika on inhimillinen määrä toiveita. Toteutettavissa jopa.

Tosin Elmon vakiolauseisiin kuuluu nykyään: "Äiti, saadaanko me lahjoja joulupukilta vaikka me ollaankin tuhmia?"

Talvi tullut on...

Niin se vaan lumen tänne lykkäs. Ensin viitisen senttiä ja sitten vähintään toisen samanmoisen päälle. Eevi on ihan innoissaan lumesta ja tinka kerää kavoihinsa kauheita lumipalloja (eikä arvosta yhtään kun joutuu olemaan kylpyhuoneessa kuivumassa). Muutama kuvatus ulkoiluhetkestä =)

Natku

Äiteetä on koko ajan häirinnyt kun mulla on kuva vaan Napesta. Laitanpa nyt sitten kuvan tästä toisestakin saalistajasta. Eikö näytäkkin oikein verenhimoiselta tappajalta *hih*

Tämä amas on siis reippa 5-vuotias mamma. Napen äiti siis. Kova pyydystämään hiiriä, osaa myös kiitettävän hyvin punkanvaltaajan roolin.

TäkkiTakki

Sain jokusen aikaa sitten kaverin äidiltä aivan ihanan vanhan täkin. Se ryönä oli antamassa tuollaista ihanuutta koiralle pediksi *pyörtyy*. Onneks kerkesin kuitenkin väliin =) Ja siitä syntyi mitä suloisin takki armaalle prinsessalleni. Hiukan hienostelutakiksihan tuo jää, kun toi peiton päälikangas on aika haperoitunutta. Eli suuremmin se ei kestä repimistä yms. 

Mutta neiti vaikutti hyvin iloiselta takistaan, leveä hymy naamallaan huuteli vaan "isi kato, isi kato". Kaava on ihan omasta hatusta tempaistu, kuitenkin gyntherin kaavaa mukaillen. Ja kuten kuvista huomaa niin neidillä oli hiuakn vauhti päällä =)

Opetellaan valokuvausta

Manu toi eräs kaunis päivä mulle (eiku, MEILLE) kameran. Canon EOS 1000D.

Aivan unelma kamera. Nyt sitä täytys sit opetella käyttämään kunnolla. Vaikka toi on niin hyvä kamera, et sillä saa hyviä kuvia vaikka ei osaisikaan mitään.

Tässä pai mun räpsäisyä, joissa oon vähän edes yrittäny =)

Syksy ja sadesää...

Koirakin tarvitsee sadetakin. Käänsin tilkkuvarastoni ympäri (voin kertoa, niitä RIIT-TÄÄ) ja löysin ruskeaa pul kangasta melkein riittävästi, purkkapinkkiä lisäksi. Sisäpintana on luonnonvalkoinen fleece. Takki on tehty SK 3/06 tikkitakin kaavalla. Kiinnityssysteemiä vaan hiukan muutin, tarroista nepeiksi. Lisäksi laitoin reilusti itseliimautuvaa heijastinnauhaa. Koira jopa pitää tuota mielellään päällään. Ei millään lailla laita hanttiin pukemista tai kävele hassusti, lähinnä ylpeilee hienolla takillaan =)

Takki etupuolelta

Ja sitten sivusta

Toiset tuunaa autoja toiset rattaita...

Minä niitä jälkimmäisiä. Tarinahan alkaa siitä, kun eräänä kauniina sunnuntai aamupäivänä ajattelen laittavani Eevin nukkumaan rattaisiin päiväuniaan. Jalkapeitto rattaiden päältä pois ja )(#&")/#"/)¤&="/#= rattaat on homeessa. Noh, likka toisiin rattaisiin uinumaan ja sitten pähkäillään, että mitähän tehtäis. Koska oon haaveillu ruskeista rattaista jo kauan, mutta en oo viittiny ehjiä ja suht hyväkuntoisia vaununpäällisiä silputa kaavoiksi. Nyt siihen kuitenkin oli hyvä syy. Mitäpä noita homeisia kankaita suotta säilyttelemään. Ei muuta kun hommiin. Yksi ratkoja siinä tohinassa meni poikki ja toinen tylsyi, mutta sain kankaat revittyä kaavoiksi.

Sitten kuomu. HUH. Pelkkä ajatuskin ahdisti. Mutta onneksi armas aviomiehein kertoi mulle, että ton saa osiin. Siis noi metallihäkkyräsysteemit saa erilleen. Hienoa. Ja taas on saksille töitä (joo-o, enää ei ratkojalla selvitty)

Kangaskauppaan mars. Mikkelin eurokankaalta hain ruskeaa kangasta päälliseks (50%puuvilla 50% polyester). Samaa kangasta käytän kantoreppujen hihnoissa. Hinta-laatu suhteeltaan tosi hyvää kangasta ainakin mun mielestä. Kuomun sisäkankaan kanssa oli hiukan ongelmia, kun ei meinannut löytyä mieluista. Aluks en edes ajatellut mitään lastenkankaita, mutta kun näin nämä nallet en voinut vastustaa kiusausta. Söpöjä, muttei mitään ihkulällypörhelöitä.
Eurokankaalta mukaan lähti siis: 2m päälikangasta (280cm leveätä), 1m nallekangasta, 4m ruskeata vinonauhaa vai kanttinauhaa vai mitä sen nyt on, ruskea vahva ompelulanka ja 2m vanulevyä. Yhteensä himppa reilu 40e. Ainiin, ja lisäksi painonappeja Silmukasta 7,60e
Samantien ajattelin käydä vaikeimman kimpuun (vaikka ei se oikeasti vaikeinta ollut), eli kuomuun. Onnistuihan se, ekalla yrittämällä. Muutama tunti siihen meni.



Sitten muiden osien kimppuun. Kaikkiaan mulla meni joku 8h tehokasta peliaikaa siihen että rattaat on käyttökuntoiset. Kun en pelkkiin rattaisiin tyytynyt, niin pitihän se jalkapeittokin vielä tuunata lisäksi (se ap ei ollut homeessa, mutta eihän vanha olis enää tuohon käynyt). Koska multa loppui vanu kesken, niin jalkapeiton sisäpuoli on Ruunaniemen (Ristiinan srk:n leirikeskuksen) vanhaa täkkiä. Ihanan lämmin ja noh, aika retro. Sain jalkapeiton jo kerran melkein valmiiksi, mutta laitoin heijastinnauhan yläpuolisen osan nallekangasta. En tykännyt. Tänä aamuna en edes aamukahvia kerennyt juomaan, kun oli pakko purkaa se nallekangas pois siitä ja laittaa ruskea tilalle. Nyt on hyvä. Kankaille päälle vielä suoja-aine, ja valmista tuli.
Eli saannen esitellä kätteni tuotoksia: Emmaljungan kuomurattaat vm -01 uusitulla ilmeellä =)








Niin ja tokihan pitää laittaa vielä kuvat käyttäjästä, on ilmeisesti mieluinen. Ja isoveikankin piti saada kokeilla. Huomatkaa rattaissa mustasukkaisena roikkuva pikkuprinsessa: "Eei attaa Eei attaa"

No nyt se on auki

Nettikauppa meinaan, tuossa sivupalkissa onkin linkki jo. www.nallipee.com myy kantoreppuja, half-buckleja ja neliöliinoja. Tervetuloa ostoksille!

Kuvia tuas

Muutama kuva mummolle ja muillekkin nyt taasen ;)

Tässois niinku pikku-E leikkikentällä

Ja tässä äiti vähän väsyksissä

Ja pikku-Een kanssa

Aika kuluu nopsaan, niin paljon tapahtuu...

Aikaa on tosiaan mennyt viimeisestä päivityksestä huisisti. Syykin löytyy: firma, tai tuleva sellainen. Kovasti oon koettanut saada nettisivuja toimintaan, vielä ne on valitettavasti kesken. Mutta pikkuhiljaa. Lapset aloittaa päivähoidon 1.9 ja sen jälkeen miä pääsen ompelemaan ihan täyspäiväisesti. Myyntiinhän tulee kantoreppuja, half-buckleja ja neliöliinoja. Myöhemmin ehkä jotain muutakin. Ja Nallipee on siis tämän puljun nimi.

Omiakin käsitöitä oon yrittäny tässä sivussa vääntää. Valmistunutta on ystävän muksuille villasukkia ja Eeville takki. Valitettavasti tuo takki on jo valmiiksi liian pieni, eli myyntiin joutaa sekin. Niin ja teinhän miä pikku-E:lle patonssista ruskean piponkin, kuvaan kun joudan. Nyt on puikoilla Eeville neuletakki. Mukaillen HALTIAN HUPPUTAKKIA (Anu Harkki: Puikoissa), mutta lankana on sellasen yyyyyberpaksun langan sijaan novitan mamboa. Ja teen sitä todellakin mukaillen *naurua*

Eemeli 7v

Niin se vaan aika vierii hurjaa vauhtia eteenpäöin. Mun ensimmäinen vauvani on jo 7-vuotias kohta ekaluokkalainen. Ihana eno toi lahjaksi mieluisaakin mieluisamman menopelin (vaikka kuvassa ei siltänäytä kun tuolleen poika irvistää. Taitaa aurinko paistaa silmään pahasti)

Eemeli ja uusi mönkijä

Ja tottahan toki kynttilät piti puhaltaa. Tarjolla oli kakun lisäksi nakkirullia, sipsiä ja dippiä, keksiä, pullaa ja mehua. Niin ja kahvia tietysti.

ison pojan mansikkakakku

Uusi reppuihanuus

Tähän oon TO-DEL-LA tyytyväinen, ja en myy, vaikka eevi ei siinä suostuis olee ollenkaan. Piste. Ja vaikka kuinka oma kehu haisee, niin tästä tuli täydellinen. Tarkoituksella jätin pois sen ylemmän remmin ja hihnat laitetaan ristiin, niinkun viimosesta kuvasta näkee. Niin ja seuraavaan tulee lukot myös olkahihnoihin, niin kiinnitys käy hiukan helpommin. Vaan omaan käyttöönhän tämä tulee, niin ei haittaa vaikka on hiukan on hankalakin.

Elmon oma pipa

Koska mä tein ittelleni niitä hattuja, niin poitsu kinusi itselleen omaa. Nyt on pojallakin oma virkattu hattu. Lankana novitan bambu. Myssy on muuten kokonaan puolipylväillä, paitsi tasku on neulottu kolmosen puikoilla. Jätkäpätkä tykkää tästä niin kovin, että meinaa nukkuakin tää päässä.

Nappe

The suuri tappaja. Jotenkin me kuviteltiin, että Nappe on se, joka nauttii ulkona olosta enemmän ku toinen kissa. Tää on aina ollu sellanen nk. villi sielu. Mutta kuinkas kävikään. Neiti ei uskaltanut mennä edes eteiseen, saatikka ulos. Muutaman kerran sitten "pakotettiin" sinne, ja nyt on 70% ajasta ulkona. Ainakin ton verran. Ja puolet siitä ajasta istuu omalla vartiopaikallaan keittiön ikkunalaudalla. Jos sisälle päästää, niin se käy ruokakupilla ja pyrkii takaisin ulos. Voi sitä hiirien, myyrien, päästäisten ja rottien määrää, jonka nää meitin tytöt on pyydystänyt. suurin osa päätyy raatona meidän ulko oven läheisyyteen. Vaikka taannoin mä kyllä yhden siivosin puoliks sulaneena okson muodossa. Jippiaijee. Hiukan ällötti.

Nappe vartiointipaikallaan

Jean S rulaa

Käytiin sunnuntaina mikkelissä torilla katsomassa Jean S:n ilmaiskeikkaa. Hyvin ne vetää. Eevi nautti suunnattomasti niin musiikista, kuin myös saamastaan huomiosta. Alkuun jaksoi istua repussa, mutta kun tanssitutti niin vietävästi, niin pakkohan se oli neiti päästää valloilleen. Sen jälkeen kierrettiikin sitten tuttujen ja tuntemattomien luona, ja tietenkin jokaisen karvakuonon myös. Ja tälläkertaa karvakuonoilla tarkotan koiria ;)
Kun neiti viimein päätti kiivetä jonkun meille tuntemattoman tyypin työntämiin rattaisiin, päätin, että on aika palata reppumatkaajaksi.

neiti manduca-kantorepussa

Tapu tapu

Kasvimaa

Mulla on elämäni ensimmäinen kasvimaa. Melkein itse tein, mummi vähän auttoi (toisinsanoen mummi teki, ja minä juoksin lasten perässä). Meillä on kasvamassa porkkanaa, perunaa, salaattia ja hernettä. Ja kappas, nehän kasvaa

Retrokangastakki Eeville

Tämmösen väsäsin. Koko on 74cm, hiukan liian napakka meitin pallomahalle. Kaava on yhdistelmä jostain iänikuisen vanhoista kaavoista ja omasta päästä. Kangas on miun äitin joku vanha lakana, ja sisäpinta myllymuksujen raitatrikoota.