Ja niin se elämä heittelee...

Joku varmaan muistaa kuinka reilu vuosi sitten sanoin ettei tarvitse onneksi muuttaa piiiiiiitkään aikaan. Noh. Ei olis pitäny sanoa. Eilen kävin hakemassa avaimet mun ja lasten uuteen kotiin. Paikkakunta vaihtuu ja täytyy nyt totutella uudenlaiseen elämään.

Paljon on vielä tekemistä, muuttolaatikoita kuskattu enemmän kun tarpeeksi. Tosin nyt muutto on edellisiin kertoihin nähden huomattavasti helpompi, koska mitään pakollista määräaikaa ei ole millon KAIKKI tavarat on oltava uudessa kodissa :)

Jospa vaikka sais taas puhtia blogin päivittämiseenkin. Tää on ollu liian hunningolla jo pitkän aikaa. Pölyttyneenä ja unohdettuna ;)

Mukavaa kesänjatkoa kaikille, moikataan kun tavataan :D

Pikkuisen ompeluksia

Ensinnä laukku. Ysviltä sain kaavat tähän ihanaan olkalaukkuun, tosin väri ei oo ihan mua (ei oo piNkki), eli voi olla että laukku vaihtaa omistajaa. Tai mistä sen tietää.

Laukkua ommellessa kuulin olohuoneesta seuraavanlaisen keskustelun:

Eevi: äiti ompelee laukkua, mutta se ei oo meille kun se on äitin oma

Elmo: mutta kun äiti kuolee ja on haudattu niin SITTEN me saadaan se laukku meille...

ei voi kun nauraa... perintöä odotellessa siis ;)

Ja sitten pipoja. Eeville norsupipo ja Elmolle etanapipo, nää on niin nopee ommella että ilokseen surauttelee. Norsukangas on sampsukalta ja etanakangas me&i:n tyynyliina ;) Mulla on tuolla vielä lakanat jalostettavina vaatteiksi. Ihan perus puuvillalakanoita meillä on niin paljon että trikoiset joutaa parempaan käyttöön. Ja tuota kangasta on metritolkulla :D

Kalenteri

Ensin oli ruma kalenteri

Sitten tuli idea...

Ja kuka se perheen prinsssa olikaan...

Yöpuku ja sen kaveri

Olipa kerran ilta. Joo. Oli. Eevineiti pukee yöpukua päälle ja kappas, yöhousuihin on ilmestynyt tulvalahkeet ja paitakin kinnaa hiukan. Nyt on kaksi vaihtoehtoa. Neiti on kasvanut huimasti (vihdoin) tai äiti on rummuttanut vaatteet liian kuumalla (todennäköistä). Todennäköisintä on että molemmat vaihtoehdot pitää paikkaansa :)

Tarkempi tutkimus osoittaa että 90% kaapin yöpuvuista on samaa mallia. Ei muuta kun useampi kuukausi sitten ostetut kankaat esille kaapista ja koneet laulamaan. Iltapuhteina syntyi kaksi yöpukua neitokaiselle. Kaavan nappasin jostain vanhasta ottobresta, koko 98 (lisäksi suurensin kaava hiukan että on tilaa sitten sille kutistumiselle...). Kankaat on tosiaan haalittu kauan aikaa sitten, kettukangas nettikirpparilta ja nallekangas Silmukan alelaarista. Tuo kettukangas on niin nostalgista. Sitä hipeltäessäni muistan sen tunteen kun 18-vuotiaana hipelsin ensimmäisen lapseni (masussa vielä silloin) äitiyspakkausta ja rakastuin tuohon kuosiin, jota pakkauksessa oli body ja haalari. Kuinka jännittävää aikaa se oli

Mutta löpinät sikseen ja kuvia kehiin :D

Lisää pöllöjä

Koska en osaa leipoa, neulon. Kuopuksen kummien Rymylle rotinoiksi pöllöjä :)

Ihanat pöllöt paidassa...

Vihdoin sain napit silmiksi ja pöllöt valmiiksi. Pari viikkoa tähän projktiin meni, paksulla langalla tulee nopeasti :)

Tosin joulupyhät sotki sen verran aikatauluja (lanka pirulainen loppui kesken) ja se hiukan viivästytti. Pääasia oli kuitenkin että valmista tuli, ja mä OSASIN!!! Ensimmäinen kaarrokeneule ikinä, tosin tälläkään kertaa en voinut seurata ohjetta. Ohjeen mukaan tuossa olis ollu vyötäisillä kavennuksia ja levennyksiä mutta mä tein siitä helmasta suoran, tykkään enemmän.

Malli on siis ravelrystä Owls

puikot ohjeesta poiketen 5 (sekä sukkapuikot hihoihin että vartalo-osaan pyöröt)

lankana Katia Peru (40%villa, 40%akryyli, 20% alpakka)

ja sitten kasa huonoja kuvia, mutta kai niistä selvän saa :)

Pipotehdas vol.2

Jämälankojen hävitystä :) Mallit omasta päästä, telkkarinkatseluneuleita parhaimmillaan.