Tehokasta sairaslomaa

Saikulla en tälläkertaa ole minä, vaan toi 5-vuotias MiniMe :) Neidille nousi kuume, nokka vuotaa ja yskittää niin pirusti (itsellä tosin muut paitsi kuume, että ei tää kotona olo töiden sijaan ole ollenkaan huono vaihtoehto). Onneksi ompelu ei ole voimiaviepää tekemistä vaan pienessä flunssassakin se onnistuu. Ja hyvin onkin onnistunut. Eilisen illan ja tämänpäivän tuotoksia esiteltäköön seuraavaksi.

Ajattelin että pienelle on tehtävä muutama söpöstelyvaippa. Aiemmin en oo käyttänyt vaippoihin moista panosta, mutta kun ton applikoinnin makuun oon päässyt niin sitä sitten on sovellettava aivan kaikkeen. Myös kakkakaappareihin.
Koko kaikissa vaipoissa on about S. Ihan pikkuruisia en kamalasti viitti tehdä, mennään sit harsoilla jos ei mikään ole sopivaa. Kaikissa kuvatuissa vaipoissa on täytteenä harso (kauhian paksu, mutta asettuu kuvattavaksi nätimmin)
Ensimmäinen on sisätaskuvaippa (wannabe tirsokas), täyttöaukko edessä ja takana Me&I tyyppinen siili applikoituna :) 

Sitten pari sisätaskua lisää. Muuten sama malli, mutta vaihdoin täyttöaukon taakse. Ja tietty applikoinneilla nämäkin.

Sitten vielä välihurautteluna tilkkujenhävitystä, liivinsuojia pieni pino.

Ja viimoisena muttei ollenkaan vähäisimpänä: keino jolla isikin saadaan innostumaan kestoilusta ja liinailusta ;)
(itse jouduin liinan päälleni kyllä kieputtamaan, ja mallivauvana toimii pikkuneidin vauvanukke)

Liina on siis vanha harmaa tricot slen. Hiukan vaan tuunasin sitä enemmän miehen mieleiseksi. Ja lupasi se sitä jopa käyttää ;) Kuva on siis mustaa joustofroteeta applikoituna suoraan liinaan.

Kuminauhat tein tälläkertaa niinkun pingviinivaipan kohdalla "uhkasin" eli ompelin ne vaan joustofroteeseen. Ja paljon parempi siitä tuli. Eli sisäpuolelta näyttää siis tältä:

Hauskinta tässä projektissa oli toi ajan kuluminen niin ettei sitä edes huomaa. Alla näkymä keittiön ikkunasta projektin aloituksen ja lopetuksen aikoihin

Onkohan huomenna yhtä toimelias päivä...?

Ihan pikkuruista...

Nyt ne loput tekeleet :)

Pohjustuksena: mä en ole koskaan ollut sinisen ystävä. Mutta Joroisessa Jari-Pekan yhteydessä olevassa ihanassa puodissa törmäsin Dropsin baby merino lankaan joka oli niin täydellinen kun sininen voi olla. Tein siis ensimmäisen värikoodatun vaatteen tulokkaalle ;)

Ohjeena otin osviittaa (silmukkamääriä) jostain dropsin vauvahaalarin ohjeesta ja sit sovelsin loput. Koska kestopeppu on seuraavastakin tulossa, lisäsin haara-olkapää mittaan pari senttiä, samoin tein hiukan ohjetta pidemmät joustinneuleet hihoihin ja lahkeisiin, tykkään että niitä voi sitten käyttää käännettyinä.
Niin ja tietenkin ohjeessa oli kirjoneulettu kaarroke (enhän mä nyt semmoisia) vaan tein sitten perinteisemmät raglankavennukset. Noissa kuvissa on ärrrrrsyttäviä varjoja meijän ihanasta "voikukkalampusta" älkää välittäkö...

Hienosti toi väri vaihtuu valaistuksen mukaan, todellisin on noiden kahden väliltä. Ei noin kirkas kun ensimmäinen kuva muttei ihan noin harmaa kun jälkimmäinen. Kuvitelkaa siitä sitten...

Sitten ompeluksia. Löysin pienen palan pöllöjoustista ja pakkohan se oli jalostaa hatuksi. Kaava on hiukan Tirsokkaan myssystä mallattu, mutta oman käden mukaan piirretty :) (joutui hiukan pyöristelemään kun oli niin vähän kangasta)

Sitten Ottobren jumpsuit keltaisesta velourista. Hupun vuorikankaaksi mustaa tähtikangasta ja oivoi kun tykkään paljon. Keltainen on uusi musta, jos multa kysytään ;)

Ton haalarin kaveriksi on ihan selvästi tehtävä yksi kimperityylinen pipa tosta tähtikankaasta, vai mitä?

Ja sitten yksi ei niin pikkuruinen noiden perään O_o

Ompelunurkkaus ja pari tekelettä

Ongelma 1: Ei tilaa ommella ja AINA joutuu keittiönpöydältä siivoamaan koneet pois kun kaikki on kesken.
Ongelma 2: Ei tilaa kankaille ja tarvikkeille.

Molemmat ongelmat ratkaistu :D

Kävin hakemassa vanhan keittiönpöytäni autotallista ja kääntelin hyllyjä ja tsadaa... keittiöön ilmestyi mun ikioma ompelupaikkani. Sitä ei tarvitse siivota pois vaikka olisi koko kööri koossa ja pöydän ääressä ahtaampaa.

Ommeltu on vaikkasta mitä, mutta esimakuna nyt about S-kokoinen vaippa uusista joustofroteista. Imuna bambucollegea muutama kerros ja takaa löytyy myös tasku lisätäytettä varten. Ongelmaksi muodostuu noi kuminauhat. Mä en vaan osaa ommella niitä tasaisesti niin että kuminauha on molempien kankaiden välissä (paitsi että muistin myös sen että niihin kuminauhan poimuihin jää ikävästi maitokakka kiinni) eli jatkossa teen edelleen niin että kuminauhat on ommeltu vaan kuosikankaaseen. Kiinnitystä en meinannut nyt näpsyä kummempaa, kuitenkin meillä on hankittuna kasa Bumpyn kuoria joten napakka paketti syntynee niilläkin.

Sitten Eemelille pipo velourista. Tosin kokoa on niin paljon että mäkin voin tuota lainata.

Mulla on tuolla siis enemmänkin tehtynä, mutta taidan postata ne seuraavalla kerralla. En nimittäin muistanut ottaa niistä kuvia. Mutta jos vaikka tässä viikonlopun aikana kuitenkin. Yhden kuvan kuitenkin napsaisin äsken. Ihanuutta näillä pakkasilla (tällähetkellä -27): puuhella ja sen ihana lämpö.

Taitava poika ja itsehillinnän menettänyt äiti...

Huomasin männäviikolla että en ole tämän talouden ainut käsityöihminen :) Elmo toi koulusta kotiin käsityötunnilla tekemänsä barbababan. On se taitava poika :)

Sitten tohon otsikon toiseen osioon. Mies taisi oppia ettei kannata myrskysäässä lähteä yön yli pois kotoa...
En saanut unta joten napsautin sitten Hanhelin verkkokaupasta ihan pikkusen kankaita. En minä muuten niin paljon, mutta kun halvalla sai ja säästi postikuluissa *epämääräistä selittelyä*
Mua on ompelukärpänen puraissut taas pitkästä aikaa. Sain saumuriinkin uuden johdon kun toi -ilmeisesti nälässä pidetty- kani päätti edellisen syödä. Mutta takaisin kangasostoihin:

 Joustofroteita (pääasiassa vaippaompeluihin)

Veloureja

Resoreita

Trikoita, joista pinkki on kuulemma Eevin, musta Elmon ja merirosvo/viidakko vauvalle...

Jotain noista on jo valmistunutkin. Uskallan nyt tämän joulupukin konttiin menevänkin laittaa esille koska lahjansaaja tuskin täällä käy vaklimassa. Eevi toimii mallina, hiukan kinkkana toi sille on päälle. Kaava on muokattu jostain ikivanhan Ottobren muffinssitunikan kaavasta. Koko 110.

Iltapuhteina vielä jo aiemmin mainitulle taitavalle pojalle oma tähtipaita. Kaavana joku peruspaita myöskin Ottobresta, koko 122 mutta lisäsin helmaan 6cm ja hihaan 3cm + resori. Hoikalle pojalle mukavan tyköistuva malli. 

 

Aamulla täytyi tietinkin saada uusi paita päälle kouluun ja pimeessä typerä äiti ei löytänyt edes oikean värisiä housuja kaveriksi. Meillä on aamu aikataulutettu ton koululaisen kanssa minuutintarkasti (6.40 herätys ja vaatteet päälle, aamupuuro, hampaiden pesu, ulkovaatteet niskaan ja 7.05 kävellen kohti taksia). Jos pelivaraa on enemmän, aamut menee ihan hulinaksi. Tänään ylimääräistä hulabaloota aiheutti heiluva ylähammas ja ei vaan voinut millään syödä puuroa. Noh, näppärä äiti nappasi hampaan pois ja harvahammas saatiin ajoissa taksille :)

Aplikointiharjoituksia part 1

En oo koskaan tehny mitään aplikointijuttuja (silleen ajatuksella) ja tänään päätin tuhlata palkkarahoja sen verran että hain eurokankaasta liimakangasta. Ajattelin kokeilla muka helpolle pohjalle (100% puuvilla) eipähän ainakaan joustaisi alta pois, mutta se osoittautuikin aika hankalaksi. Ensinnäkin toi liimakangas ei sit millään meinannut tarttua ja lopulta aika moni osa olikin irti siinä vaiheessa kun aloin ompelemaan. Niin ja jos olisin tehnyt koko helahoidon vaikka velourille niin ei näkyis niin selvästi kaikki pienet kauneusvirheet. Ainakin mahapallo ja sydän näyttää paremmalle kun reunat.

Kuvaan ideaa lainasin ruttunuttu-blogista ja kankaina käytin kaiken maailman jämiä joita varastosta löytyi.
Arvatkaa harmittaako että heitin muutama viikko sitten pois noin puoli kuutiota vaippaompeluista jäänyttä silttua, suurin osa joustofroteita ja veloureja *hakkaa päätä seinään*. Mutta kukapa olisi silloin arvannut että seuraava innostus on tämä.

Mutta niitä kuvia.

Jotain pientä puikoilta

Pienelle kyytiläiselle:

Villahousut koko nb

lankana Dropsin Peru (65% villa 35% alpakka)

Langan toimivuudesta ei oo takuita, mutta käsiin tuntui lanoliiniselta jo alkujaan niin kokeillaan.

pikkuiset villasukat alpakkalangasta

Syksyllä osallistuin SYSVYyn ja viimeiseen pakettiin neuloin kämmekkäät harmaasta villalangata. koristukseksi lehti kera leppäkertun :) Joku nimeltämainitsematon kissanrontti yritti kaikin keinoin vaikeuttaa hommaa, tai sitten oli vaan hiukan hellyydenkipeä...

Tätiytymistä

Minustahan tuli tuossa jokunen tovi sitten ensimmäistä kertaa täti. Pienelle tihrusilmälle piti tietenkin perinteen mukaan neuloa tai virkata oma kaveri (perinteen aloitti siis kummityttö Iida noin vuosi sitten). Tälläkertaa päädyin virkkaukseen ja tein ilman sen suurempia ohjeita neidille oman kissa-kaverin.

  Ensivierailulla Elmo pääsi sylittelemään ensimmäistä serkkuaan. 

Oli kyllä polleata poikaa :)